Suomen ainoa aasialaisen nykyelokuvan festivaali Helsinki Cine Aasia järjestetään tänä vuonna jo viidettä kertaa. Festivaalin perustivat aikanaan neljä Itä-Aasian kulttuurien ja elokuvataiteen asiantuntijaa – Eija Niskanen, festivaalin taiteellinen johtaja, Jenni Peisa, toiminnanjohtaja sekä tuottajat Leena Eerolainen ja Johanna Rissanen. Heistä festivaalin taustalla vaikuttavat edelleen voimakkaasti Niskanen, Peisa ja Eerolainen, minkä lisäksi tiimiin kuuluu vuosittain useita muita innokkaita tekijöitä.
Vaikka festivaalinelikko tunsi toisensa eri reittejä jo entuudestaan, yhteinen päätös Helsinki Cine Aasia perustamisesta syntyi Niskasen ja Eerolaisen törmättyä toisiinsa Tokion kansainvälisellä elokuvafestivaalilla syksyllä 2011.
“Meillä kaikilla oli intohimo lähteä edistämään Aasian mentävän aukon täyttämistä Helsingin muuten monipuolisessa kulttuurikentässä. Halusimme yksinkertaisesti tehdä tämän”, kertoo Leena Eerolainen.
Perustamispäätöstä seurasi puolentoista vuoden haastava työ, joka palkittiin, kun Helsinki Cine Aasia -festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 2013.
“Ennen varsinaista tapahtumaa oli mahdoton tietää, löytäisikö yleisö sen, mutta saimme luotua erinomaisen ohjelman ja laadukkaan ilmeen. Ekan festarin jälkeen oli mahtavaa kuulla monilta, että he luulivat kyseessä olevan jo vakiintuneempi tapahtuma”, muistelee Jenni Peisa.
Onnistuneen ensimmäisen festivaalin jälkeen Helsinki Cine Aasia on kasvattanut kävijämääriään ja vakiinnuttanut paikkansa Helsingin elokuvakeväässä.
Aasialainen nykyelokuva esiin marginaalista
Ensimmäisen vuoden katalogissa festivaalityöryhmä määritteli Helsinki Cine Aasian tavoitteeksi “tutustuttaa yleisönsä Aasian kiinnostavimpiin uusin elokuviin ja ajankohtaiseen aasialaiseen elokuvakulttuuriin.”
“Aasiassa on mielettömän laaja ja värikäs elokuvateollisuus. Tarjonta on niin monipuolista, että jokaiselle löytyy varmasti jotain mieluista katsottavaa!”, kehuu Eija Niskanen.
Sekä Niskanen, Peisa että Eerolainen ovat vuosittain viettäneet aikaa Aasiassa, ja elokuvat Helsinki Cine Aasian ohjelmistoon napataan yleensä tuoreeltaan juuri Tokion tai Busanin kaltaisilta aasialaisilta elokuvafestivaaleilta tai suorien Aasia-kontaktien avulla.
“On harmillista, että vaikka aasialainen elokuvateollisuus on suuri, kiinnostava ja kehittynyt, pääsevät aasialaiset elokuvat äärimmäisen harvoin Suomessa kaupalliseen levitykseen. Usein ainoa mahdollisuus nähdä aasialaista nykyelokuvaa on juuri elokuvafestivaaleilla”, pohtii Peisa.
Festivaalia perustettaessa sen maantieteellinen fokus rajattiin tarkoituksellisesti Itä- ja Kaakkois-Aasiaan, jotta monipuoliselle ohjelmistolle jäisi riittävästi tilaa.
“Tällä kulttuurialueella ja sen elokuvateollisuudella on mahdollista nähdä enemmän yhdistäviä tekijöitä. Esimerkiksi Bollywood-elokuvat muodostavat aivan oman traditionsa, mutta laajentumista tähän suuntaan ei ole poissuljettu festivaalin kasvaessa”, lisää Peisa.
Lämminhenkisiä komedioita ja arkoja aiheita
Tähän mennessä Helsinki Cine Aasiassa on nähty yhteensä yli 80 elokuvaa 13 eri maasta. Ohjelmistoon on joka vuosi mahtunut lyhyt- tai dokumenttielokuvia, mutta festivaalin pääpaino on laadukkaissa täyspitkissä fiktiivisissä elokuvissa.
Festivaalin kestosuosikiksi on muodostunut japanilainen elokuvaohjaaja Shuichi Okita, joka on vetänyt salit pullolleen jo kolmena vuotena elämänmakuisilla draamakomedioillaan.
Tavoitteensa mukaisesti Helsinki Cine Aasiassa on vuosittain esitetty elokuvia myös sellaisista maista, joiden elokuvateollisuus on vasta kehittymässä tai elää uutta tulemista, kuten esimerkiksi Kambodza, Myanmar ja Bhutan.
Filippiiniläisen auteurin Lav Diazin nelituntisen, kansakunnan tilaa ja tulevaisuuden näköalattomuutta luotaavan Norte, the End of History -elokuvan esittämistä Helsinki Cine Aasia -festivaalilla vuonna 2014 voidaan pitää jo jonkinlaisena tinkimättömänä kulttuuritekona!
“Elokuva on monissa Aasian maissa noussut keskeiseen rooliin historiallisesti tai poliittisesti arkojen aiheiden käsittelyn kanavana. Tarve yhteiskunnalliseen keskusteluun purkautuu usein elokuvan kautta. Patriarkaalisen ja arvokonservatiivisen yhteiskunnan haastajana on naisilla usein keskeinen asema”, kertoo Niskanen.
Helsinki Cine Aasian ohjelmistotyöryhmä onkin tietoisesti pitänyt huolen siitä, että festivaalilla nähdään aina naisnäkökulmaa ja naisohjaajien töitä.
Ohjaajavieraita Aasiasta
Joka vuosi festivaali kutsuu kunniavieraakseen ainakin yhden festivaalilla nähtäviin elokuviin liittyvän vieraan. Helsinki Cine Aasiassa on ollut mahdollista tavata esimerkiksi Venetsian elokuvajuhlilla palkittu kiinalainen ohjaaja Cai Shangjun, japanilaiset indie-taiturit Hirobumi Watanabe ja Yuji Watanabe, nuori naisohjaaja Natsuka Kusano sekä filippiiniläinen kokeellinen ohjaaja Remton Zuasola.
Sekä Watanaben veljeksiltä että Kusanolta nähtiin Helsinki Cine Aasiassa heidän ensimmäinen, täyspitkä ohjaustyönsä.
“On hienoa, että olemme voineet olla tukemassa nuorten aloittelevien ohjaajien uraa”, toteaa Niskanen.
Erityisesti Watanaben veljesten vierailu on jäänyt festivaalityöryhmän mieleen yhtenä Helsinki Cine Aasian tähänastisen historian kohokohdista. Veljeksille matka Helsinkiin oli heidän ensimmäinen ulkomaanmatkansa, ja koska he ovat suuria muumi-faneja, matkakohde olisi tuskin voinut olla mieluisampi. Veljesten onneksi Ateneumissa oli juuri vierailun aikana suuri Tove Jansson -näyttely, josta he saivat hankittua paljon tuliaisia kotiin!
Juhlavuosi tuo uutta festivaalin ilmeeseen
Tänä vuonna Helsinki Cine Aasia muuttaa kulttuuritehdas Korjaamolle ja uudistaa visuaalista ilmettään. Myös festivaalin oheisohjelmaa on kehitetty ja monipuolistettu mm. viime vuonna tehdyn asiakaskyselyn pohjalta.
Vuoden 2017 ohjelmistosuunnittelua varten festivaalityöryhmä on vieraillut esimerkiksi Busan International Film Festivalilla Etelä-Koreassa ja Japanissa Tokyo International Film Festivalilla ja Tokyo FilmExissä.
“Tänäkin vuonna haluamme tarjota katsojillemme paitsi samaistumisen hetkiä ja tunne-elämyksiä myös uusia näkökulmia niin aasialaisiin yhteiskuntiin ja kulttuureihin kuin aasialaiseen elokuvateollisuuteen”, tuumaa Niskanen.